Ruoholeski vai armoleski?

K: viime aikoina olen huomannut sanan ”grace widow” käytön naisesta, joka elää armossa miehensä hylättyä hänet. Ajattelin, että se saattaa liittyä ”ruoholeskeen”, tarkistin joitakin ei-tieteellisiä lähteitä verkossa. Nyt olen hämmentyneempi kuin koskaan. Osaatteko te leksikaaliset asiantuntijat selvittää asioita?

A: termi ”ruoholeski” on kokenut paljon muutoksia 500-vuotisessa historiassaan. Yhteen aikaan se jopa innoitti muunnelmasävellajin, ”grace widow”, joka sai oman elämän.

yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut. Kumpikaan ei ole koskaan tarkoittanut varsinaista leskeä—siis naista, jonka mies on kuollut, termistä kirjoitimme vuonna 2010.

katsotaan ensin ”ruoholeski”, joka nykyään yleensä tarkoittaa naista, jonka mies on tilapäisesti poissa, tai naista, joka on eronnut.

lause debytoi englanninkielisessä kirjoituksessa 1500-luvulla, useita satoja vuosia ennen kuin ”grace widow” ilmestyi näyttämölle.

1500-luvulla ”ruoholeski” ei ollut kunniallinen nainen. Termi tarkoitti” naimatonta naista, joka on elänyt avoliitossa yhden tai useamman miehen kanssa ”tai” hylättyä rakastajatarta ” Oxford English Dictionaryn sanojen mukaan. Se tarkoitti sanakirjan sitaattien mukaan myös naimatonta äitiä.

termi kirjattiin ensimmäisen kerran OED: n mukaan Thomas Moren vuonna 1529 kirjoittamassa uskonnollisessa tutkielmassa: ”sillä silloin oli wyuys ben aikanaan lytel parempi kuin grasse wydowes nyt.”

nämä myöhemmät lainaukset osoittavat ,että” ruoholesket”olivat usein yksinhuoltajaäitejä:

” The 31 day was buri ’ d Marie The daughtr of Elizabeth London Graswidow.”(Stoke-by-Naylandin kaupungin asiakirjoista Suffolkista vuodelta 1582.)

” Ruoholeski, joka teeskentelee olleensa naimisissa, mutta ei koskaan ollutkaan, mutta jolla on vielä lapsia.”(A slang collection, A New Dictionary of the Terms Ancient and Modern of the Canting Crew, 1699.)

mutta mikä oli” ruohon ” merkitys lauseessa? Sillä ei ollut mitään tekemistä ”lesken rikkaruohojen”eli suruvaatteiden kanssa. Ja alkuperäisessä merkityksessään ” ruoholeski ”ei liittynyt käsityksiin siitä, että” muuttui ruohoksi.”

itse asiassa koko termi ”ruoholeski” on saattanut tulla meille germaanisista kielistä. OED mainitsee vastaavia sanoja, joilla on sama merkitys Keski-Alasaksassa (graswedewe), Hollannissa (grasweduwe), Ruotsissa (gräsenka) ja Tanskassa (græsenke) sekä Saksan strohwittwessä, kirjaimellisesti ”olkileski”.”(Mielenkiintoista on, että ranskaksi on olemassa vastaava termi, veuve de paille, ” olkileski.”)

”etymologinen käsitys on hämärän peitossa”, OED sanoo. Sanakirja lisää:” on ehdotettu, että ruohoa ja olkia tarkoittavia sanoja ”on saatettu käyttää sänkyä vastustaen.”Niinpä” ruoholeski ” voisi tarjota niin sanotusti rullan heinässä—luvattoman sukupuolisuhteen, ei välttämättä vuoteessa.

a usage note, The American Heritage Dictionary of the English Language (5.) on tämä selitys: ”ruoho ruoho Leski näyttää alun perin tarkoittaneen tilapäinen sänky ruoho tai heinää (vastakohtana todellinen sänky patja ja lakanat), jolla nainen voisi maata rakastajansa ennen kuin hän nousee ja hylkää hänet—jättäen hänet Leski, niin sanotusti, ruoho.”

kuten kirjoitimme blogissa vuonna 2015, ruoholla ja vihreällä värillä on ollut seksuaalisia mielleyhtymiä keskiajalta lähtien. Esimerkiksi OED kuvailee ” vihreää pukua ”arkaaiseksi ja historialliseksi termiksi” ruohossa pyörimisestä vihreäksi värjätylle mekolle.”

” Ruoholeski ”oli vielä 1800-luvulle asti käytössä laittomana seksikumppanina. 23.toukokuuta 1856 Brooklyn Daily Eagle kutsui Maria Fitzherbertiä, kuningas Yrjö IV: n rakastajatarta,” ruoholeskeksi.”Ja samana vuonna julkaistu Yorkshiren sanojen ja lauseiden Sanasto määritteli” ruoholesken ”” helpon hyveen naiseksi, prostituoiduksi.”

”ruoholeski” sai kuitenkin kunnioitettavampia merkityksiä 1800-luvun puolivälissä. Huomattavimmin se tuli tarkoittamaan naimisissa olevaa naista, jonka mies on poissa, kuten silloin, kun hänen työnsä vie hänet muualle.

tämä käsitys ”naimisissa olevasta naisesta, jonka aviomies on poissa hänen luotaan”, OED sanoo, on saattanut syntyä sen jälkeen, kun alkuperäinen, halventava merkitys ” oli lakannut yleisesti ymmärtämästä.”

Kunnioitettavampaan käyttöön on Oxfordin mukaan saattanut vaikuttaa 1500-luvun sanonta ”kääntyi ruohoksi” kuvaannollisessa merkityksessä olla lomalla tai vapautunut velvollisuuksistaan.

tämän uudemman käsityksen ”ruoholeskestä” levytti ensimmäisenä yhdysvaltalainen humoristi Johnson J. Hooper novellissaan: ”John Greenin sisko, (the grass widder, as lives with ’em), hän menee taistelupenkilleen.”(Kirjasta ”Taking the Census in Alabama”, joka julkaistiin alun perin vuonna 1843 Spirit of the Times-lehdessä.)

termiä käytettiin myös Australian, Anglo-Intian ja brittienglannin kielissä, kuten näissä OED—lainauksissa:

”the absence of so many of ’The lords of creation’ in pursuing to what they value … more than all the women in the world-nuggets. Vaimoja, jotka näin jäivät kaupunkiin valittamaan miestensä ihastusta, sanotaan’ruoholeskiksi’ -kaivosilmaisuksi.”(Ellen Clacyn a Lady ’ s Visit to the Gold Diggings of Australia, 1853.)

” kukkulan lesket kirjoittelevat aina miehilleen, kun tipahdat heidän päälleen.”(John Langin kirjasta Wanderings in India, 1859.)

” nätti ruoholeski … menee, koska kaikki muut ovat poissa. Elokuuta 1865.)

”odottavat aviomiehet tulevat ulos tapaamaan kanssamme matkustaneita ”ruoholeskiä”.”(Intian varakuningas Lady Dufferinin vuonna 1884 julkaisemasta päiväkirjamerkinnästä, joka julkaistiin teoksessa Our Viceregal Life in India, 1889.)

Yhdysvalloissa ”ruoholeski” alkoi tarkoittaa myös naista, jonka aviomies on hylännyt hänet. Brooklynissa ilmestyvä päivälehti Eagle käytti tätä ilmaisun merkitystä uutisessa 7. toukokuuta 1857: ”Hänen sisarensa oli ’ruoholeski’, koska hänen miehensä oli jättänyt hänet vuosia sitten.”

mitä ”ruoholeski” nykyään tarkoittaa? Sanakirjat eroavat jonkin verran toisistaan, vaikka useimmat sisältävät merkityksen, jota ei ole mainittu OED: ssä: Eronnut nainen.

Amerikan perinnöllä on laajin määrä määritelmiä: ”1. Nainen, joka on eronnut tai Asumuserossa miehestään. 2. Nainen, jonka mies on tilapäisesti poissa. 3. Hylätty Rakastajatar. 4. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äiti.”

kuitenkin sekä Webster ’ s New World College Dictionary (4.) ja Merriam-Webster sanovat lyhentämättömänä, että vain kaksi ensimmäistä käyttötapaa ovat nykyään vakiovarusteita. (M-W-merkinnät #3 ja #4 ovat dialektisia, ja OED sanoo, että ne ovat ehkä vanhentuneita.)

vielä toisessa lähteessä, The Cambridge Dictionary Onlinessa, on vain # 2-merkitys, jonka se lausuu näin: ”nainen, joka viettää paljon aikaa erossa kumppanistaan, usein siksi, että hän työskentelee eri paikassa.”

nyt ”grace widow” on verrattain harvinainen termi. Kuten usein, löydät paljon hölynpölyä siitä Internetissä.

esimerkiksi on joskus esitetty, että ”grace widow” olisi alkuperäinen lause, joka myöhemmin korruptoitui muotoon ”grass widow.”Tämä ei ole totta.

OED: ssä ei ole merkintää ”grace widow” (eikä standardisanakirjoissakaan), mutta ”grass widow”-sanakirjassa Oxford hylkää ”käsityksen, että sana olisi grace-widow ’n ” korruptio”.”

itse asiassa ”grace widow” esiintyi tutkimustemme mukaan englanniksi vasta 1800-luvun alussa (300 vuotta ”ruoholesken” jälkeen), jolloin ”grace widow” tarkoitti naimatonta äitiä.

varhaisin löytämämme esimerkki on Edward Moorin kirjasta Suffolk Words and Fraases: an Attempt to Collect the Lingual Localisms of That County (1823):

”GRACE WIDOW. Nainen, jolla oli lapsi kehdossaan ennen kuin hänellä oli mies vuoteessaan. Sen pitäisi olla armoton.”

löysimme toisen esimerkin muutamaa vuotta myöhemmin Bostonissa julkaistusta novellista, joka kertoi iäkkäästä naimattomasta äidistä: ”Hannah oli vanhapiika—tai, kuten maalaiset kutsuvat naimatonta naista, joka joutuu elättämään perheen—Gracen Leski.”(Susanna Stricklandin teoksesta ”Old Hannah”, julkaistu Atheneumissa maaliskuussa 1829.)

näissä yhteyksissä ”ruoholeski”, naimatonta äitiä pitkään tarkoittanut sanonta, olisi ollut odotettu käyttö. Miksi ” armo ”sitten korvattiin”ruoholla”?

emme tiedä. Ehkä” armo ”oli ihmisille järkevämpi kuin”ruoho ”—toisin sanoen naimaton äiti sai arvonimen” Leski ”” armosta ” eli kohteliaisuudesta. Tai ehkä ihmiset ajattelivat ,että” ruoho ”oli väärin lausuttu” armo.”

jostain syystä vaikuttaa selvältä, että ”grace widow” on alun perin keksitty muunnelmasanaksi ”grass widow”.”

kuitenkin 30 vuoden kuluessa esitettiin väitteitä, että 1)” armo ”oli alkuperäinen termi ja 2)” armoleski ” ei ollut rakastajatar tai naimaton äiti, vaan pikemminkin miehensä hylkäämä naimisissa oleva nainen.

molemmat väitteet ilmestyivät tässä toimittajalle osoitetussa kirjeessä Cincinnatissa ilmestyneen Metodistilehden Ladies repositoryn maaliskuun 1859 numerossa:

” RUOHOLESKI.- Epiteetti on luultavasti korruptio ranskan sanasta grace-lausutaan gras. Ilmaisua vastaa siis femme veuve de grace, foemina vidua ex gratia, leski, ei itse asiassa, vaan—niin kutsutusti-armosta tai suosiosta. Ruoholeski merkitsisi siis armoleskeä: sellaista, joka ei ole tullut sellaiseksi miehensä kuoleman kautta, vaan lähimmäistensä huomaavaisuuden kautta, jotka mielellään pitävät miehensä hylkäämistä hänen kuolemansa vertaisena.”

ainoa totuus tässä lausunnossa on, että vidua ex gratia voitaisiin kääntää ”Widow by favor” ja ranskalainen veuve de grâce ”widow by grace.”Mutta ei ole todisteita siitä, että noita latinan tai Ranskan lauseita olisi koskaan käytetty.

yhdessäkään näkemässämme Ranskan sanakirjassa—historiallisessa, etymologisessa tai nykyaikaisessa-ei ole mainintaa veuve de grâcesta. Eikä yhdessäkään latinan sanakirjassa ole vidua ex gratia. Niitä ei löydy virallisista asiakirjoista historiallisista tietokannoista.

tarinaa kirjoitettiin vielä 1870-luvulla, jolloin siihen lisättiin toinen elementti: väite, jonka mukaan ”armo” ei tullut kilteiltä naapureilta vaan korkeammalta taholta. Oletettavasti ” armoleski ”oli eronnut tai hylätty Vaimo, jolle annettiin erivapaus kutsua itseään leskeksi paavin tai roomalaiskatolisen kirkon” armosta”.

ensimmäinen tähän ehdottanut oli ilmeisesti David Turpie, Indianapolilainen tuomari ja myöhemmin Yhdysvaltain Indianan senaattori, joka esitti väitteen kirjalliselle seuralle vuonna 1875 pitämässään puheessa.

löysimme tämän kohdan Indianapolisilaisen sanomalehden Evening Newsin toukokuun 5.päivän numerosta 1875 otsikolla ”Grass Widow”:

”tuomari Turpie on lukenut” Fiat Lux ”- yhdistykselle kirjoitusta, jonka mukaan ilmaisu ”grass widow” tai pikemminkin ”grace widow” on peräisin, sillä ensimmäisellä ei ole mitään perustetta, ja se on yksinkertaisesti barbarismi eli sieni, joka on kiinnittynyt englannin kieleen. ’Armoleski’ tarkoittaa henkilöä, josta tulee leski armosta tai suosiosta, ei välttämättömyydestä, kuten kuolemasta, ja joka sai alkunsa eurooppalaisen sivistyksen varhaisina aikakausina, jolloin avioeroja myönnettiin, mutta harvoin, ja kokonaan katolisen kirkon valtuuttamana. Kun tällainen määräys annettiin naiselle, paavin kuitissa luki ’Viduca de gratia’, joka tulkittiin ’ armon Leski.”Ranskan laissa se kuuluisi ”Veuve de grace”, joka englannin kielessä antaa ”widow of grace” tai ”grace widow”, ’veuve’ käännettynä ’widow.””

tuomari ilmeisesti murjoi latinankielisen vidua ex gratia-sanan nimellä ” Viduca de gratia.”Kuten olemme sanoneet, Emme löytäneet vidua ex gratia mistään latinankielisistä sanakirjoista tai kirkon asiakirjoista. Emmekä tietenkään löytäneet siansaksaa ” Viduca de gratia.”

itse asiassa mistään virallisista asiakirjoista—uskonnollisista tai maallisista, englantilaisista tai amerikkalaisista—ei ole löytynyt yhtäkään lausetta ”grace widow.”Emme ole myöskään havainneet, että naista olisi julistettu leskeksi avioeron tai hylkäämisen vuoksi.

varmasti avioliitot voitiin mitätöidä tai purkaa, mutta näissäkään tapauksissa mikään tuomioistuin tai kirkollinen auktoriteetti ei tiettävästi koskaan julistanut naista leskeksi.

siitä huolimatta tuomari Turpien väitteet elävät edelleen. Uutistoimistojen on täytynyt levittää tätä lyhyttä uutista lyhyenä ”täytteenä”, koska sama kappale, joka on merkitty Indianapolis Newsiin ja johon on tehty vain pieniä muutoksia, julkaistiin myöhemmin sanomalehdissä Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa (mukaan lukien New York Times).

1890-luvulla sama kappale tai sen osa toistettiin myös brittiläisessä Notes and Queries-lehdessä sekä E. Cobham Brewerin sanakirjassa ”Dictionary of Phrase and Fable” (se pudotettiin pois vuoden 1959 painoksesta).

vuonna 1889 termi ”grace widow” esiintyi jopa William Caldwell Andersonin lain sanakirjassa: ”Grace widow. Leski armosta, oikeuden määräyksestä, vaimo, joka asuu erossa miehestänsä, ruoholeski.”

mutta vuonna 1895 Law Book News-lehden artikkeli paheksui Andersonin työtä ja mainitsi erityisesti ”grace widow ’n” kutsuen Andersonin johdatusta ”filologisesti mahdottomaksi” ja ”parhaiden auktoriteettien julistamaksi” varmasti vääräksi.””

lakikirjan uutisankkuri lainasi todennäköisesti vuoden 1889 Century Dictionarya, jonka ”ruoholeski”-merkinnässä oli tämä: ”selitys heijastui kellotauluun. muoto grace-Leski, ikään kuin leski armosta tai kohteliaisuudesta, on varmasti väärässä.”

kuitenkin, kun tuo mytologinen ”grace widow” – etymologia oli liikkeellä, se jatkoi kasvuaan 1900-luvun alun julkaisuissa.

ja vaikka Brewer ’ s Dictionary myöhemmin pudotti ”grace widow ’n” ja muut kirjoittajat yrittivät oikaista ennätystä, myytti on säilynyt Internetissä.

kirjassaan Devious Derivations (2002) toimittaja ja sananselittäjä Hugh Rawson kutsuu ”grace-leskeä” ”valheelliseksi hienosteluksi.”Kuten hän kirjoittaa,” miehestään eronnutta tai muuten Asumuserossa ollutta ruoholeskeä ei ranskalainen grâce nimitä leskeksi, ikään kuin kyseessä olisi kohteliaisuusnimike.”

auta Lahjoituksellasi tukemaan Grammarphobia-blogia.
ja tutustu kirjoihimme englannin kielestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.