Nigeria täyttää 60 vuotta: Toivo korruptiosta, köyhyydestä

huolimatta oli juuri puolenyön jälkeen Lagosissa, toriksi käännetyllä hevosradalla, kun Nigerian Uusi valkoinen ja vihreä lippu nostettiin ensimmäistä kertaa virallisesti Britannian Union Jackin tilalle.

useita tunteja myöhemmin, lokakuun 1. päivän aamuna 1960, kuningatar Elisabet II: n edustaja luovutti Nigerian perustuslain Abubakar Tafawa Balewalle, maan uudelle pääministerille.

”sitä juhlittiin kaikkialla”, sanoi Tanko Yaasi, 93, joka osallistui samana iltapäivänä juhliin, joita isännöi tuleva entinen kenraalikuvernööri James Wilson Robertson.

”odotukset olivat suuret ja poliittinen luokka uskoi todella pystyvänsä muuttamaan maan onnen parempaan suuntaan.”

Nigeriasta tuli tasavalta kolme vuotta myöhemmin Nnamdi Azikiwen ottaessa presidentin roolin.

vuonna 1956 löydetyt suuret öljyvarat olivat tuoneet monille toiveita vauraudesta ja omaisuudesta.

”muistan isovanhempieni sanoneen, kuinka elämä oli helppoa silloin”, 30-vuotias Hamzat Lawal kertoi uutistoimisto AFP: lle. ”Heidän ei tarvinnut käsitellä nykyajan turvattomuutta; heillä oli työpaikka; heillä oli kunnollinen elämäntapa.”

, mutta kuherruskuukausi ei kestänyt kauaa. Kuusi vuotta itsenäistymisen jälkeen Balewa salamurhattiin vallankaappauksessa ja pian sen jälkeen Nigeria syöksyi kolme vuotta kestäneeseen sisällissotaan, jossa kuoli yli miljoona ihmistä.

sodan päätyttyä seurasi 30 vuotta vallankaappauksia ja sotilasdiktatuureja.

Yakasille, joka työskenteli vuonna 1979 demokraattisesti valitulle Nigerian ensimmäiselle johtajalle Shehu Shagarille, nuo vuosikymmenten armeijahallinto oli murskaava vaikutus.

”sotilaiden välillä oli henkilökohtaisia erimielisyyksiä, ja he tekivät vallankaappauksia ja vastavallankaappauksia. Kaikki tämä on verottanut maan kehitystä ja kehitystä niin taloudellisesti kuin muulloinkin.”

siviilihallinto palasi Nigeriaan vuonna 1999, herättäen uutta toivoa, joka huipentui ensimmäiseen rauhanomaiseen vallanvaihtoon, kun entinen sotilasvaltionpäämies Muhammadu Buhari nousi presidentiksi vuonna 2015.

Nigerialaislapset osallistuvat itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin tässä vuoden 2013 kuvassa

korruptio, köyhyys ja levottomuudet

kun maasta tuli maailman kahdeksanneksi suurin raakaöljyn viejä, poliittista eliittiä syytettiin massiivisesta rikastumisesta öljytuloilla.

muistellessaan itsenäistymisen jälkeistä aikaa historian professori Olutayo Adesina, 46, maalaa sekavan kuvan, jossa on vähän onnistumisia ja paljon epäonnistumisia.

Afrikan väkirikkaimmasta valtiosta on tullut mannermainen kulttuurinen voimanpesä, joka ylpeilee maailman toiseksi tuottavimmalla elokuvateollisuudella ja maailmanlaajuisesti kuuluisalla musiikkielämällä.

mutta Atlantin valtamereltä puolikuivaan Saheliin levittäytyvässä laajassa maassa oli vuonna 2018 eniten äärimmäistä köyhyyttä maailmanlaajuisesti, kertoo wieniläisen hyväntekeväisyysjärjestö World Data Labin luoma World Poverty Clock.

adesinan ja monien muiden kohdalla syynä ovat pitkälti politiikka ja korruptio.

”yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia nigerialaisista poliitikoista ei lähde politiikkaan siksi, että heillä olisi jotain tarjottavaa kansalle, vaan voidellakseen leipänsä; oman edun vuoksi”, yliopistonlehtori sanoi.

maan oikeusministeri on arvioinut, että monikansallisten yritysten kanssa yhteistyössä toimineet korruptoituneet virkamiehet ovat ryöstäneet vuosien varrella 400 miljardia dollaria.

”minulle se on turhauttavaa, ja monet ikäiseni ja nuoremmat ihmiset ovat turhautuneita”, sanoi Lawal, joka perusti Nigeriassa korruptionvastaisen järjestön nimeltä Follow the Money.

presidentti Buhari, 77, valittiin ensin lupauksilla korruption kitkemisestä, mutta merkittäviä onnistumisia ei ole juuri tullut.

Transparency Internationalin uusimmassa korruption havaitsemisindeksissä Nigeria putosi sijalle 146 180: stä, mikä on sen kaikkien aikojen huonoin sijoitus.

”Nigerian valitettava tilanne on nykyään se, että politiikassa ihmiset nousevat valtaan rikastuakseen, eivät kehittääkseen maata. Tämä on meidän ongelmamme”, Yaasi sanoi.

Etniset yhteenotot

pienenevät öljytulot johtivat Nigerian ensimmäiseen taantumaan yli neljännesvuosisataan vuonna 2016, COVID-19-pandemian painaessa maata kohti toista tänä vuonna.

maan koillisosassa aseelliset ryhmät ovat tappaneet yli 36 000 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana pakottaen arviolta 2,4 miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan.

Keski-Nigeriassa ja Luoteis-Nigeriassa on yhteenottoja etnisesti sekalaisten mutta pääasiassa kristittyjen maanviljelijöiden ja islaminuskoisten Fulanipaimenten sekä Kostajien ja rikollisjengien välillä.

”etnisiä riitoja kylvettiin jo kauan ennen itsenäistymistä”, Adesinan mukaan ”mutta kun britit luovuttivat vallan, he olivat perustaneet niin sanotun hajota ja hallitse-järjestelmän”.

britit järjestivät maan kolmeen maantieteelliseen alueeseen, joita hallitsivat jorubat lännessä, igbot idässä ja hausat-fulanit pohjoisessa. Tämä vallanjako loi jännitteitä, jotka jatkuvat tähän päivään asti.

sen sijaan, että itsenäisyyspäivää vietettäisiin 1.lokakuuta, pieni ryhmä Igboseparatisteja ja joruba-aktivisteja järjestää tänä vuonna mielenosoituksia.

separatistiset ”Biafran alkuperäiskansat” julistivat ”sit-at-home” protestoidakseen väitettyjä tappoja ja huonoa hallintoa”, kun taas diasporan johtama” joruba One Voice ”sanoi järjestävänsä”itsemääräämisoikeuskokouksen”.

tämän vuoden juhlallisuudet järjestetään virallisella sloganilla ”yhdessä 60-vuotiaana”. Tilaisuuden kunniaksi pääkaupungissa järjestetään presidentin lähetys sekä kunniakaarti ja paraati, mutta tapahtumien odotetaan jäävän vaisuiksi COVID-19-taudin vuoksi.

Nigerian öljystä riippuvaisen talouden kohdatessa pahinta taantumaansa 40 vuoteen, Maailmanpankin kesäkuisen raportin mukaan Lawalin kaltaiset nuoret haluavat saada enemmän sananvaltaa.

”meidän nuorten on saatava paikka pöydässä”, hän sanoi. ”Mutta meidän on rikottava pöytä ja rakennettava uusi kattavampi pöytä, koska tällä hetkellä se ei ole oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden pöytä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.