Fraasirakenteen kielioppi

kielitieteessä fraasirakenteen kieliopkeja ovat kaikki ne kieliopit, jotka perustuvat vaalipiirisuhteeseen erotuksena riippuvuussuhteeseen liittyvästä riippuvuussuhteesta; näin ollen fraasirakenteen kieliopkeja kutsutaan myös vaalipiirisopioireiksi. Useat luonnollisen kielen jäsentämiseen liittyvät teoriat kelpaavat vaalipiirin kieliopeiksi, ja useimmat niistä on kehitetty Chomskyn teoksista, mukaan lukien

  • hallitus-ja sidontateoria
  • yleistetty lauserakenteen kielioppi
  • Päävetoinen lauserakenteen kielioppi
  • leksikaalinen funktionaalinen kielioppi
  • minimalistinen ohjelma
  • nanosyntaksi

myös muut kielioppikehykset ja formalismit kelpaavat vaalipiiripohjaisiksi, joskaan ne eivät välttämättä pidä itseään Chomskyn teoksista syntyneinä, esim.

  • Kaariparin kielioppi ja
  • kategorinen kielioppi.

perusominaisuus, joka näillä kehyksillä kaikilla on, on se, että ne tarkastelevat lauserakennetta vaalipiirin suhteen kannalta. Vaalipiirisuhde juontuu latinan ja Kreikan kieliopin subjekti-predikaattijaosta, joka perustuu termilogiikkaan ja ulottuu antiikin Aristoteleeseen. Peruslauserakenne ymmärretään siten, että lauseke jaetaan binäärisesti subjektiin (substantiivilauseke NP) ja predikaattiin (verbilauseke VP).

lausekkeen binäärijako johtaa yhden tai useamman vastaavuuteen. Jokaista lauseen elementtiä kohden puurakenteessa on yksi tai useampia solmuja, joita oletetaan kyseiselle lauseelle. Kahden sanan lause, kuten Luukas nauroi, merkitsee välttämättä kolmea (tai useampaa) solmua syntaktisessa rakenteessa: yksi substantiiville Luukas (subjekti NP), yksi verbille nauroi (predikaatti VP) ja yksi kokonaiselle Luukas nauroi (lause s). Ennen kaikkea listatut vaalipiirin kieliopit tarkastelevat lauserakennetta tämän yhden tai useamman vastaavuuden kannalta.

 vaalipiiri ja riippuvuussuhteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.