Delawaren osavaltio-haku ja palvelut / informaatio

§ 901 TERMIEN MÄÄRITELMÄ.

tässä ryhmässä käytettynä:

(1) ”Department” tarkoittaa työministeriötä tai sen valtuutettuja edustajia.

(2) ”työllistää” keinoja kärsiä tai sallia työtä.

(3) ”työntekijä” sisältää kaikki työnantajan palveluksessa olevat henkilöt, mutta siihen eivät kuulu:

a. maataloudessa työskentelevät henkilöt;

b. yksityiskodissa tai sen lähistöllä kotipalvelussa työskentelevät henkilöt;

c. Henkilö, joka työskentelee vilpittömässä mielessä toimeenpanevana, hallinnollisena tai ammatillisena toimihenkilönä tai ulkopuolisena provisiopalkkaisena myyjänä, ei reittikuljettajana, joka tavallisesti suorittaa palveluja muualla kuin työnantajan tiloissa ottaen vastaan tavara-tai palvelutilauksia;

D. Kuka tahansa Yhdysvaltojen palveluksessa oleva henkilö;

e. henkilö, joka osallistuu koulutus -, hyväntekeväisyys -, uskonnollinen tai voittoa tavoittelemattoman järjestön toimintaan, jos työsuhdetta ei todellisuudessa ole tai jos palvelut suoritetaan kyseiselle järjestölle vastikkeetta;

Kaikki henkilöt, jotka työskentelevät kaikenlaisten kalojen, äyriäisten, äyriäisten, äyriäisten, sienieläinten, merilevien tai muiden vedessä elävien eläin-ja kasvielämän muotojen pyydystämisessä, keräämisessä, keräämisessä, viljelyssä tai viljelyssä tai tällaisten merestä saatavien tuotteiden ensimmäisessä jalostuksessa, purkittamisessa tai pakkaamisessa merellä tällaisten kalastustoimien yhteydessä tai niiden yhteydessä, mukaan lukien työhön meno ja työstä paluu sekä lastaus ja purku, kun tällainen työntekijä tekee sen;

g. Kuka tahansa alle 18-vuotias henkilö, joka osallistuu ja työskentelee junior ohjaajana tai ohjaajana yleishyödyllisen järjestön koulutuksessa (CIT) kesäleiriohjelmassa.

h. jokainen vanki, joka on Department of Correction-laitoksen huostassa, ja jokainen vapautuva vanki, joka osallistuu Vankilateollisuuden ohjelmiin tai muihin ohjelmiin, joita Department of Correction sponsoroi vangeille osastossa 11 olevan 65 luvun tai muun sovellettavan Delawaren lain nojalla, ellei kyseinen vanki ole muun työnantajan kuin valtion tai sen poliittisen osaston palveluksessa.

(4) ”työnantajalla” tarkoitetaan henkilöä, yhtiötä, yhdistystä, yhtiötä, lakisääteistä luottamusmiestä, liikelaitosta tai henkilöä tai henkilöryhmää, joka toimii suoraan tai välillisesti työnantajan edun mukaisesti suhteessa työntekijään.

(5) ”avustuksilla tarkoitetaan vapaaehtoisia rahallisia maksuja, joita työntekijä saa vieraalta, mesenaatilta tai asiakkaalta suoritetuista palveluista.

(6) ”’ammatilla’ mitä tahansa ammattia, palvelua, kauppaa, liike-elämää, teollisuutta, toimialaa tai toimialaryhmää taikka työtä tai ammattiryhmää, jossa työntekijät työskentelevät ansiotyössä.

(7) ”palkka’ tarkoittaa korvausta, joka työntekijälle kuuluu työntekijän työsuhteen perusteella ja joka maksetaan laillisena maksuvälineenä Yhdysvalloissa tai shekissä tai pankissa, joka muunnetaan vaadittaessa käteiseksi täydellä nimellisarvolla, ottaen huomioon sellaiset vähennykset, kulut tai korvaukset, jotka voidaan sallia osaston tämän luvun määräysten nojalla.

§ 902 minimipalkka (nykyinen liittovaltion minimipalkka, KS.29 U. S. C. § 206(a)(1)(A)).

(a) jollei tässä luvussa toisin säädetä, jokaisen työnantajan on maksettava jokaiselle ammatinharjoittajalle palkan suuruinen palkka:

(1) Vähintään 7,75 dollaria tunnissa voimassa kesäkuussa 1, 2014;

(2) Vähintään $8.25 tunnissa voimassa kesäkuussa 1, 2015;

(3) Vähintään 8,75 dollaria tunnissa voimassa tammikuussa 1, 2019;

(4) Vähintään $9.25 tunnissa tehokas lokakuussa 1, 2019;

Upon the establishment of a federal minimi wage in excess of the state minimi wage, the minimi wage in this State shall be equal in amount to the federal minimi wage, unless as may otherwise be provided under this chapter.

b) palkkana voidaan tässä luvussa pitää palkkana sellaisten työntekijöiden saamia palkkioita, jotka harjoittavat ammattia, jossa palkkiot tavallisesti ovat osa korvausta, määränä, joka vastaa liittovaltion 15.kesäkuuta 2006 vahvistamaa tip-hyvitysprosenttia tämän jakson alajaksossa a esitetystä vähimmäisprosentista. Missään tapauksessa on vähimmäishinta, tässä momentissa, on alle $2.23 tunnissa.

(c) Tämän jakson soveltamiseksi:

(1) työntekijä, joka harjoittaa ammattia, jossa lisät tavallisesti muodostavat osan palkasta, on työntekijä, joka harjoittaa ammattia, jossa työntekijät tavallisesti ja säännöllisesti saavat yli 30 dollaria kuukaudessa juomarahana tai lisänä.

(2) ”vastikkeilla tarkoitetaan rahallisia maksuja, jotka työntekijä saa suoraan tai välillisesti vieraalta, mesenaatilta tai asiakkaalta suoritetuista palveluista, jos asiakas on täysin vapaa päättämään, maksaako hän lainkaan, ja jos maksaa, kuinka paljon.

(3)” ensisijainen suorapalvelutyöntekijä ” on henkilö, joka tietyssä tilanteessa suorittaa pääasiallisen suoran palvelun asiakkaalle ja jota on pidettävä palkkion saajana.

(4)” palvelumaksu ” on pakollinen rahasumma, joka sisältyy maksutaulukkoon. Selkeä ja huomiota herättävä ilmoitus on tehtävä joko ruokalistalla, kyltissä, maksuselvityksen etupuolella tai muussa asiakkaalle annettavassa ilmoituksessa, jossa ilmoitetaan, että palvelumaksu on kokonaisuudessaan tai osittain johdon omaisuutta. Ilmoitus on painettava selvästi, leimattava tai lihavoitava. Palvelumaksu, joka arvioidaan asiakkaille, suojelijoille tai vieraille ilman tällaista ilmoitusta, on ensisijaisen suorapalvelutyöntekijän(ensisijaisten suorapalvelutyöntekijöiden) omaisuutta. Tätä kohtaa sovellettaessa tyyppiä, joka on vähintään 18 pistettä (1/4 tuumaa) kilvessä tai 10 pistettä (1/8 tuumaa) tai suurempi kaikissa muissa ilmoituksissa, on pidettävä selkeänä ja näkyvänä.

(d) (1) työntekijän vastaanottama korvaus, joka on merkitty vastaanottoon palkkiona tai talletettu toimipaikkaan tai sen ympärille työntekijän suorista palveluista, on ensisijaisen suoran palvelun työntekijän yksinomaista omaisuutta, eikä työnantaja saa ottaa tai säilyttää sitä muutoin kuin osavaltion tai liittovaltion lain mukaan.

(2) työntekijät voivat perustaa järjestelmän palkkioiden jakamiseksi tai yhdistämiseksi suorissa palveluissa työskentelevien kesken edellyttäen, että työnantaja ei millään tavalla vaadi tai pakota työntekijöitä sopimaan tällaisesta järjestelmästä. Jos useampi kuin 1 suorapalvelutyöntekijä tarjoaa henkilökohtaista palvelua samalle asiakkaalle, jolta avustuksia on saatu, työnantaja voi vaatia, että tällaiset työntekijät perustavat tipin yhdistämis-tai jakamisjärjestelmän, jonka määrä on enintään 15 prosenttia ensisijaisen suorapalvelutyöntekijän palkkioista. Työnantaja ei saa missään tapauksessa saada osaa työntekijöiden saamista palkkioista.

(3) osasto voi vaatia työnantajaa maksamaan korvauksen, Jos työnantaja siirtää työntekijöidensä saamat korvaukset toiseen korvaukseen. Jos työnantajan ylläpitämä kirjanpito ei anna riittäviä tietoja, jotta voitaisiin määrittää uudelleen siirrettyjen korvausten tarkka määrä, osasto voi määrittää siirretyt korvaukset käytettävissä olevan näytön perusteella.

(e) (1) Koulutuspalkka. – Tässä jaksossa vaaditun vähimmäispalkan sijasta työnantaja voi maksaa 18-vuotiaalle tai sitä vanhemmalle työntekijälle 90 peräkkäisen kalenteripäivän aikana siitä, kun työntekijä on alun perin ollut työnantajan palveluksessa, enintään 0 dollaria.50 vähemmän kuin tämän jakson a alakohdassa määrätty palkkataso.

(2) Nuorisopalkka. – Tässä jaksossa muutoin vaaditun vähimmäispalkan sijasta työnantaja voi maksaa alle 18-vuotiaalle työntekijälle palkan, joka on enintään 0,50 dollaria pienempi kuin tämän jakson a alakohdassa määrätty palkka.

§ 903 departementin toimivalta.

a) osasto hallinnoi ja valvoo tätä lukua.

b) Kun yksikkö on esittänyt yksipuolisen hakemuksen, jolla on perusteltu syy uskoa, että tätä lukua tai sen nojalla julkaistua asetusta on rikottu tai rikottu, ylioikeus antaa määräyksen, jonka mukaan yksikkö:

(1) saapukaa ja tarkastakaa työnantajalle 1 päivän varoitusajan jälkeen toimitilat tai liike-tai asemapaikka ja pyynnöstä kaikki tai kaikki kirjat, rekisterit, palkkarekisterit ja muut asiakirjat, jotka jollakin tavalla liittyvät tai vaikuttavat työntekijöiden palkkoihin, työaikoihin ja muihin työehtoihin, mukaan lukien ne, jotka on laadittava, pidettävä ja säilytettävä tämän luvun tai sen nojalla julkaistun asetuksen nojalla, ja jäljennettävä ne, jotka on ilmoitettava työnantajalle.;

(2) kyseenalaistaa työnantaja, työntekijä tai muu henkilö tiloissa, liike-tai asemapaikassa;

(3) vaatia kaikilta työnantajilta täydelliset ja oikeat kirjalliset lausunnot, mukaan lukien valaehtoiset lausunnot, osaston määräämillä tai hyväksymillä lomakkeilla palkkojen, työaikojen, nimien, osoitteiden ja muiden työntekijöitä koskevien tietojen maksamisesta, joita osasto pitää tarpeellisina tai aiheellisina;

(4) tutkia sellaisia seikkoja, edellytyksiä tai seikkoja, joita osasto voi pitää tarpeellisina tai asianmukaisina sen määrittämiseksi, onko tätä lukua tai sen nojalla julkaistua asetusta rikottu tai rikotaan;

(5) järjestää kuulemisia, vannoo valoja ja kuulustelee todistajia valan nojalla, antaa haasteita, pakottaa todistajien läsnäoloon ja esittämään papereita, kirjoja, kirjanpitoa, asiakirjoja, asiakirjoja ja todistajanlausuntoja sekä ottaa vastaan todistajanlausuntoja ja todistajanlausuntoja käsiteltävänään olevassa menettelyssä, ja jos joku henkilö ei noudata laillisesti annettua haastetta tai kieltäytyy todistamasta asioissa, joissa todistajaa voidaan laillisesti kuulustella, ylempi tuomioistuin antaa yksikön pyynnöstä pakota tottelevaisuus, kuten tottelemattomuuden tapauksessa tällaisen tuomioistuimen antaman haasteen vaatimuksista tai kieltäytymisestä todistamasta siinä.

c) osasto voi nostaa ylioikeudessa seuraamuskanteen tämän luvun tai sen nojalla julkaistun asetuksen rikkomisesta.

d) mitään tähän lukuun sisältyvää ei pidetä osaston minkään muun tämän valtion lainsäädännön mukaisen toimivallan tai viranomaisen rajoittamisena, jota voidaan muutoin soveltaa tämän luvun hallinnointiin tai täytäntöönpanoon.

19 Jaa. C. 1953, 903§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1; 70 jaa. Lait, n. 186, § 1.;

§ 904 Asetukset.

a) ministeriöllä on toimivalta minkä tahansa ammatin osalta antaa ja tarkistaa tai kumota tällaisia säännöksiä, mukaan lukien Termien määrittely, jonka se katsoo tarpeelliseksi tai tarkoituksenmukaiseksi vähimmäispalkan säilyttämiseksi tai turvaamiseksi tämän luvun mukaisesti, paitsi että ennen sitä osasto järjestää kohtuullisen varoitusajan jälkeen julkisen kuulemisen, jossa ketä tahansa henkilöä voidaan kuulla, ja se kuulee työnantajien, työntekijöiden ja yleisön etuja edustavan neuvottelukunnan jäseniä, joita on yhteensä enintään 9. Johtokunnan jäsenet palvelevat yksikön suostumuksella, ja se voi maksaa heille korvauksena heidän palveluksistaan kohtuullisen päivärahan sen määräämien määräysten mukaisesti jokaiselta päivältä, jona he osallistuvat johtokunnan kokoukseen, tai jokaiselta päivältä, jonka he viettävät johtokunnan työskentelyyn, ja lisäksi heille voidaan korvata heidän välttämättömät ja kohtuulliset matkakulunsa. Tällaisia määräyksiä voivat olla muun muassa: Säännöt, joissa määritellään ja säännellään ulkopuolisia myyjiä, oppijoita ja oppisopimuskoulutuksessa olevia henkilöitä, heidän lukumääräänsä, osuuttaan ja kestoaan, osa-aikapalkkaa, lisiä, ylityökorvauksia, erityistä tai ylimääräistä työtä koskevaa erityispalkkaa, työntekijöille sallittuja maksuja tai työnantajien työntekijöille tavanomaisesti tarjoamia ruoka -, majoitus -, vaatetus-tai muita palveluja, lisiä palkkioista tai muista erityisehdoista tai-olosuhteista, jotka voivat olla tavanomaisia tietyssä työsuhteessa. Jollei yksikkö toisin määrää, nämä määräykset tulevat voimaan julkaisupäivänä.

b) yksiköllä on valtuudet tehdä ja tarkistaa tai kumota sellaisia määräyksiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi tai aiheellisiksi tämän luvun hallinnoimiseksi tai täytäntöön panemiseksi, ja nämä määräykset tulevat voimaan, jollei yksikkö toisin määrää.

19 Jaa. C. 1953, 904§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1; 70 jaa. Lait, n. 186, § 1.;

§ 905 vammaisten työntekijöiden palkka.

missä tahansa ammatissa ministeriö voi julkisen kuulemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa, jossa ketä tahansa henkilöä voidaan kuulla, säätää sellaisten henkilöiden palkkaamisesta, joiden ansiokyky on iän, fyysisen tai henkisen vajavuuden tai vamman vuoksi heikentynyt, sellaisella palkalla, joka alittaa tämän luvun mukaisen vähimmäispalkan, jonka ministeriö katsoo tarpeelliseksi tai tarkoituksenmukaiseksi vaikeuksien välttämiseksi tai työmahdollisuuksien rajoittamisen estämiseksi. Ketään työntekijää ei saa palkata tämän pykälän mukaisesti vahvistetulla palkalla, paitsi erityisluvalla, joka on myönnetty osaston sovellettavien määräysten mukaisesti. Jollei yksikkö toisin määrää, nämä määräykset tulevat voimaan julkaisupäivänä.

19 Jaa. C. 1953, 905§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1.;

§ 906 oppijoiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat.

minkä tahansa ammatin osalta ministeriö voi julkisen kuulemisen jälkeen ja kohtuullisessa ajassa, jossa ketä tahansa henkilöä voidaan kuulla, säätää säännöillä oppijoiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien työllistämisestä sellaisella palkalla, joka alittaa tässä luvussa vahvistetun vähimmäismäärän, jonka ministeriö katsoo tarpeelliseksi tai aiheelliseksi työmahdollisuuksien rajoittamisen estämiseksi. Ketään työntekijää ei saa palkata tämän jakson mukaisesti vahvistetulla palkalla, lukuun ottamatta osaston soveltuvia määräyksiä. Jollei yksikkö toisin määrää, nämä määräykset tulevat voimaan julkaisupäivänä.

19 Jaa. C. 1953, 906§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1; 67 Jaa. Lait, c. 141, §§ 2, 5; 69 Del. Lait, n. 334, § 1.;

§ 907 tiedot työnantajista.

jokaisen työnantajan on pidettävä ja säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan, liike-tai asemapaikassa tai sen lähistöllä, kunkin työntekijän nimi, osoite ja ammatti, kullekin työntekijälle kultakin palkkakaudelta maksettu palkka ja määrä, kunkin työntekijän jokaisena päivänä ja jokaisena työviikkona tekemät työtunnit sekä muut tiedot tai asiakirjat, joita osasto asetuksen mukaan pitää tarpeellisina tai asianmukaisina tämän luvun hallinnoimiseksi tai täytäntöönpanemiseksi.

19 Jaa. C. 1953, 907§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1.;

§ 908 lakien ja asetusten lähettäminen.

jokaisen työnantajan on säilytettävä osaston hyväksymä tiivistelmä tästä luvusta ja sen nojalla julkaistuista sovellettavista määräyksistä tai osaston hyväksymä tiivistelmä, joka on sijoitettu näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan asemapaikassa tai sen läheisyydessä ja jossa työntekijät tavallisesti kulkevat. Osasto toimittaa pyynnöstä työnantajille jäljennökset niistä veloituksetta.

19 Jaa. C. 1953, 908§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1.;

§ 909 tuomioistuinvalvonta.

a) jokainen, jota asia koskee jossakin ammatissa, josta jokin asetus on julkaistu tämän luvun mukaisesti, joka on saanut tai jota voidaan loukata tällä tavoin, voi saada asian uudelleen käsiteltäväksi ylioikeudessa jättämällä 20 päivän kuluessa siitä, kun on ilmoitettu, että kyseinen asetus vaikuttaa asianomaisen henkilön liiketoimintaan tai työehtoihin tai korvauksiin, osaston vastaajana olevaa osastoa vastaan vetoomuksen, jossa pyydetään asetuksen muuttamista tai kumoamista. Vetoomuksesta toimitetaan kaksi jäljennöstä tiedoksi osastolle kirjattuna kirjeenä. Tuomioistuimen on ratkaistava yksikön määrittelemät tosiseikat, jos ne tukevat näyttöä. Tuomioistuin ratkaisee, onko henkilöä loukattu tai voidaan loukata ja onko asetus lain mukainen. Jos tuomioistuin toteaa, että henkilöä on loukattu tai voidaan loukata ja että asetus ei ole lain mukainen, se vie asian uudelleen poliisilaitokselle ja antaa ohjeet asetuksen muuttamiseksi tai kumoamiseksi.

b) asian käsittely ylioikeudessa tämän jakson nojalla suoritetusta uudelleen käsittelystä on etuoikeutettua ja etusijalla kaikkiin muihin kuin luonteeltaan samanlaisiin asioihin nähden. Unionin tuomioistuimen toimivalta on yksinomainen ja sen Tuomio ja päätös lainvoimainen, paitsi että korkein oikeus voi käsitellä asian uudelleen jommankumman osapuolen aloitteesta.

c)Tämän jakson mukaisen menettelyn aloittaminen ei estä minkään tämän luvun nojalla julkaistun asetuksen soveltamista, ellei ylempi tuomioistuin ole erikseen määrännyt sitä. Yhteisöjen tuomioistuin ei lykkää mitään asetusta, ellei vahinkoa kärsineen henkilön ole esitettävä yhteisöjen tuomioistuimessa sitoumusta, jolla yhteisöjen tuomioistuinta tyydyttävällä takauksella tai takauksella asetuksen soveltamisalaan kuuluville työntekijöille maksettavasta korvauksesta, siinä tapauksessa, että se vahvistetaan, määrä, jolla palkansaajilla on oikeus asetuksen nojalla saada, ylittää korvauksen, jonka he tosiasiallisesti saavat oleskelun aikana.

19 Jaa. C. 1953, 909§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1; 70 jaa. Lait, n. 186, § 1.;

§ 910 seuraamukset.

a) työnantaja, joka estää tai viivyttää osastoa sen tehtävien suorittamisessa tai kieltäytyy päästämästä osastoa toimitiloihin, liike-tai asemapaikkaan vastoin oikeuden määräystä tai jättää laatimatta, säilyttämättä ja säilyttämättä kirjoja, rekistereitä, palkkarekistereitä tai muita asiakirjoja tai väärentää niitä, tai kieltäytyy antamasta samaa osastolle, tai kieltäytyy antamasta valaehtoista lausuntoa samoista tai muista tiedoista tai jättää julkaisematta tiivistelmää tästä luvusta tai sen nojalla julkaistuista sovellettavista määräyksistä tai niiden tiivistelmästä, tai maksaa tai suostuu maksaa palkkoja, jotka ovat alhaisemmat kuin sovellettava korko, tai muuten rikkoo tätä lukua tai sen nojalla julkaistua asetusta, on sovellettava siviilirangaistusta, joka on vähintään $1,000 tai enemmän kuin $5,000 jokaisesta tällaisesta rikkomisesta.

b) työnantaja, joka irtisanoo tai jollakin tavalla syrjii jotakin työntekijää, koska tämä työntekijä on tehnyt valituksen tai antanut tietoja osastolle tämän luvun mukaisesti, tai aiheuttanut tai aikoo aiheuttaa jonkin menettelyn aloittamisen tämän luvun mukaisesti, tai on todistanut tai aikoo todistaa tällaisessa menettelyssä, katsotaan rikkoneen tätä lukua, ja häntä on rangaistava vähintään 1000 dollarin tai yli 5000 dollarin suuruisella siviilirangaistuksella jokaisesta tällaisesta rikkomuksesta.

c) siviilirangaistusvaatimus voidaan esittää missä tahansa toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

19 Jaa. C. 1953, 910§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1; 67 Jaa. Lait, n. 260, 1§; 69 Jaa. Laws, k. 294, § § 12, 13.;

§ 911 työntekijöiden oikeussuojakeinot.

a) työnantaja, joka maksaa työntekijälle vähemmän kuin sen palkan koko määrän, johon työntekijällä on tämän luvun mukaan oikeus, on velvollinen maksamaan kyseiselle työntekijälle siviilikanteessa tällaisen palkan koko määrästä vähennettynä työnantajan tosiasiallisesti kyseiselle työntekijälle maksamalla määrällä sekä kanteesta aiheutuvista kuluista, tarpeellisista syytekustannuksista ja kohtuullisista asianajajapalkkioista. Tällaisen työntekijän ja työnantajan välinen sopimus siitä, että he työskentelevät alle tämän luvun mukaisen vähimmäispalkan, ei ole puolustus tällaiselle toiminnalle.

b) Jos osasto katsoo, että tämän luvun mukaisia palkkoja ei ole maksettu, osasto voi nostaa tarvittavat oikeustoimet saatavien perimiseksi. Osasto pyrkii tiedottamaan toimistaan työntekijöille, joita asia koskee. Jos osasto voittaa, työnantaja on myös velvollinen maksamaan kanteen kustannukset, tarvittavat syytekulut ja kohtuulliset asianajajapalkkiot. Ministeriö toimittaa kaikki ministeriön keräämät Kulut ja asianajopalkkiot Valtion rahastonhoitajalle. Ministeriö toimittaa valtion rahastonhoitajalle tämän alajakson mukaisesti kerätyt palkat, joita siihen oikeutettu työntekijä ei ole vaatinut 1 vuoden kuluessa perimispäivästä.

19 Jaa. C. 1953, 911§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1; 65 Jaa. Lait, n. 369, § 1; 70 jaa. Lait, n. 186, § 1.;

§ 912 suhde muihin lakeihin.

mitään vähimmäispalkkoja, enimmäistyöaikoja, ylityökorvauksia tai muita työoloja koskevia vaatimuksia, jotka ovat voimassa jonkin muun tämän valtion lainsäädännön nojalla tämän luvun voimaantulopäivänä ja jotka ovat työntekijöille suotuisampia kuin sellaisiin työntekijöihin tämän luvun tai sen nojalla julkaistujen säännösten nojalla sovellettavat normit, ei katsota muutetuiksi, kumotuiksi tai muulla tavoin vaikutetuiksi tämän luvun nojalla, vaan ne ovat edelleen täysin voimassa ja voimassa ja ne voidaan panna täytäntöön lain mukaisesti. Muussa tapauksessa tämän luvun voimaantulopäivänä voimassa olevat tämän valtion muun lainsäädännön mukaiset standardit on erityisesti korvattu tämän luvun nojalla laadituilla standardeilla tai sen nojalla julkaistuilla säännöksillä, jotka ovat suotuisampia tällaisille työntekijöille.

19 Jaa. C. 1953, 912§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1.;

§ 913 neuvotteluoikeus.

minkään tämän luvun määräyksen ei katsota häiritsevän, estävän tai millään tavoin vähentävän työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti työnantajiensa kanssa valitsemiensa edustajien välityksellä palkkojen tai muiden työehtojen vahvistamiseksi, jotka ylittävät tämän luvun mukaisen vähimmäispalkan.

19 Jaa. C. 1953, 913§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1.;

§ 914 lyhytnimi.

tämä luku tunnetaan nimellä ” Valtion Minimipalkkalaki.”

19 Del. C. 1953, 914§; 55 Jaa. Lait, n. 18, § 1.;

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.